Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘hyvä ruoka’

Keväällä 2008 seistessäni pohjoisessa Namibiassa Etoshan kansallispuiston sisäänpääsyportin parkkipaikalla aloin ihmetellä joka puolelta kuuluvaa rapinaa. Hetken päästä huomasin, että puut olivat lähes lehdettömiä, ja rapina kuului puiden runkoja ja oksia pitkin ryömivistä 5-10 sentin mittaisista mopane-madoista. Matoja oli joka puolella ja itse yritin lähinnä välttyä astumasta näiden ällöjen lötköjen vihreiden otusten päälle, kun taas lähistöllä asuva nainen kuljeskeli ympäri parkkipaikkaa ja keräsi matoja kassiinsa. Mopanet voidaan nimittäin kokata ainakin kuivaamalla tai keittämällä.

Oman käsitykseni mukaan Namibian pääkaupungissa Windhoekissa mopane-matojen osuus jokapäiväisessä ruokavaliossa on vähentynyt esimerkiksi pikaruokakulttuurin yleistyessä (ja se todella on yleistä Namibiassa, sanokaa mun sanoneen – eikä siihen tarvita edes mäkkäriä, joita Namibiassa ei ole!). Näin yhdessä pääsanomalehdessä artikkelin, jossa hiv-positiivisia ihmisiä kehotettiin syömään mopane-matoja niiden korkean proteiinipitoisuuden takia. Osa väestöstä on aliravittuja, ja 20% namibialaisista kantaa hi-virusta. Antiretroviraalilääkkeet taas eivät tehoa, jos ruokavalio ei ole tarpeeksi tukeva, ”laadullisesti riittävä” kuten oikea määritelmä kaiketi kuuluu.

Vierasta (ruoka)kulttuuria tulee usein pitäneeksi jotenkin pysähtyneempänä tai aidompana kuin omaansa. Surkuttelen namibialaisen ruokakulttuurin muutosta, mutta kuitenkin perinteiset suomalaiset nauris ja mämmi herättävät minussa ajatuksen, että niitä voi syödä vasta jos ”parempaa” ei ole saatavilla. Mutta miksipä myös namibialaiset eivät hylkäisi mopane-matojaan uusien, modernimpien ja mainostetumpien ruokien ilmestyessä kauppoihin?

Kun näin kuivattuja mopaneja myynnissä torilla, kasvissyöjänä ajattelin että siinäpä on ekologista lihaa. Kuitenkaan en vain kyennyt maistamaan sitä kuivaa, hajutonta mustaa pötkylää.
Toisaalta madoista on tullut Namibiassa kysytty herkku ja niitä on pohjoisosissa joinakin vuosina kerätty myytäväksi jopa liikaa – siis ”ryöstökerätty” – niin, että paikallisten viranomaisten on pitänyt rajoittaa matojen keräämistä. Vanhan perusruuan jouduttua ensin marginaaliin se jonkin ajan kuluttua sitten kelpaakin taas gourmet-herkkusuille ja eksotiikan tavoittelijoille. Kenties mopane-matojen terveellisyyden hehkutus jonain päivänä nostaa niiden suosiota myös terveystietoisten kuluttajien keskuudessa.

Kirjoitti: Marja

Read Full Post »

Syöminen on ihmisen perustarve. Tarvitsemme ruokaa joka päivä. Ruokailu on kuitenkin paljon muutakin kuin vatsalaukun täyttämistä ja ravintoaineiden ahmintaa. Kaikki sen tietää, että hyvästä ruuasta tulee niin hyvä olo!

Suurin osa suomalaisista pitää ruoan herkullisuutta tärkeimpänä tekijänä omien valintojen takana. Ihmiset puhuvat hyvästä ruoasta, mutta mitä määreitä tuo hyvä on syönyt? Tähän kysymykseen on mahdoton etsiä vastausta ilman, että ruokaan liittyvät kulttuuriset sidonnaisuudet huomioidaan.

Suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut muutaman viime vuosikymmenen aikana dramaattisesti. Lämpimien aterioiden määrä on vähentynyt ja välipalojen vastaavasti kasvanut. Etelän hedelmät, välipalajugurtit ja vastapaistetut karjalanpiirakat ovat tulleet kauppojen valikoimiin.
Myös se, että perheen molemmat aikuiset käyvät töissä on vaikuttanut ruokakulttuuriin. Arjen pyörittäminen sujuu sutjakkaammin, kun kaupasta saa pika- ja valmisruokia.

Slow food -ajattelu on vastaisku nopealle ruualle. Liike sai alkunsa 1980-luvun Italiasta ja on levinnyt jo 120 maahan. Sen ruokaihanteet perustuvat paikalliselle ruokatuotannolle, hitaalle syömishetkelle ja hyvälle seuralle. Myös avokeittiötrendi kielii omalta osaltaan siitä, että ihmiset haluavat tehdä ruokaa yhdessä ja seurassa.

Hyvän ruoan tulisi olla myös ekologisesti kestävää. Kun suomalaisilta helmikuussa 2009 kysyttiin, millä keinoilla he voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen, ruokaa ei vielä pidetty yhtä tärkeänä valintana kuin autoilua, matkailua tai sähkölaitteiden käyttöä.
Havahtumisia on kuitenkin tapahtunut, sillä keskustelua naudanlihan, maitotuotteiden ja kasvihuonevihannesten ympäristövaikutuksista käydään jo tavallisissakin kahvipöydissä. Huomaamme, että ruokatottumukset todella ovat sidoksissa aikaan ja paikkaan.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa on paljon vaalimisen arvoista, väittävätpä ranskalaiset tai italialaiset omaan napaan tuijottajat mitä tahansa. Vaikka onkin virkistävää tietää kuinka muissa maailman kolkissa syödään, silti aina ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan.
Luottakaamme oman perimämme anteihin, kuten sienestämiseen ja marjastamiseen, vesiemme maittaviin kaloihin sekä herkullisiin juureksiin!

add to del.icio.us : Stumble It! : post to facebook

Kirjoitti: dodo

Read Full Post »