Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Ruoan polut ja paikat’ Category

Lähikaupat, ravintolat, kahvilat, nakkikioskit, supermarketit, herkkupuodit, torit, leipomot, hampurilaisravintolat,  luomupuodit, elintarvikekioskit, koulujen ja työpaikkojen ruokalat, viljelypalstat, kauppahallit, jätskikiskat…

Nykykaupunkilainen hankkii ruokansa monin tavoin. Mutta mistä ruoka tulee kauppoihin ja voiko kaupunkilainen valita ekologisempaa ruokaa?

Runsaskalaisten järvien kunnissa kaupat tarjoavat vain kasvatettua kirjolohta, ja marja-aikanakin pakastevadelmat hallitsevat. Hangosta Utsjoelle ulkonasyöjä valitsee teollisista raaka-aineista pyöräytetyn kinkkupitsan ja kebabin välillä. Ruoka virtaa pöytiimme monesti turhan kaukaa ja paikallista ruokaa saa etsiä. Ruoan aiheuttamat päästöt pysyvät korkeina ja makunautinnot jäävät laihoiksi.

Sama ilmiö vaivaa muuallakin. Viime vuosina länsimaissa on liikehditty lähiruoan puolesta ja siitä on tullut ruoastaan kiinnostuneiden kuluttajien uusi luomu.

Helsingin yliopistossa vierailevan, ruoan maantieteeseen erikoistuneen professori Paul Kaldjianin mukaan lähiruoan ympärille muodostuneelle liikehdinnälle on ollut Yhdysvalloissa paremmat edellytykset kuin Suomessa. Yhdysvalloissa, kuten monissa muissakin maissa, joissa torjunta-aineita käytetään huomattavia määriä, luomuruoalle on enemmän tilausta kuin Suomessa. Meillä tavallistakin ruokaa pidetään hyvin puhtaana.

Vaikka Suomessakin kasvava joukko kuluttajia haluaisi lähiseudun tuottajien luonnonmukaisesti kasvattamia ja kalastamia raaka-aineita sekä rakkaudella tuottamia herkkuja, on välissä monia esteitä. Lähiruoan tuottajat ovat pääasiassa pienviljelijöitä, jotka tuottavat luomua. Pienten erien myyminen suurten ketjujen kauppoihin tai harvojen toimitusten kuljettaminen yksittäisiin erikoiskauppoihin ei ole tuottajalle kannattavaa.

Tarjonta luomuruoassa on usein laajinta isoissa marketeissa eikä omasta lähikaupasta löydy kuin muutama perustuote. Luomuruoan pienemmät päästöt eivät kuitenkaan ilmastoa paljoa auta, jos sitä noutamaan huristellaan omalla autolla.

Ruokapiirit ovat olleet yksi aktiivisten kuluttajien ratkaisuista lähi- ja luomuruoan hankalan saatavuuden ja kalliin hinnan muodostamaan ongelmaan. Piirin ideana on, että joukko ihmisiä tilaa yhteisesti ruokaa suoraan tuottajalta. Tuottaja toimittaa tilaukset yhteen paikkaan, josta piiriläiset noutavat omansa. Ilman välikäsiä ruokapiirin hinnat ovat edullisempia, eikä hävikistä tarvitse huolehtia. Ruokapiirikonseptista voi tulla uusi urbaani keino lähiruoan saamiseksi kaupunkien ytimeen.

Kirjoitti: dodo

add to del.icio.us : Stumble It! : post to facebook

Mainokset

Read Full Post »

Käveleekö tulevaisuuden megapoliksissa lehmiä puistonurmikoilla?
Tai kasvavatko viinirypäleet korttelipihan seinustalla?
Pumppaako mehiläispesä hunajaa kerrostalon katolla asukkaiden syötäväksi?
Vaikka kaupungeista ei heti tulisi omavaraisia, oman lähiympäristön voi ottaa haltuun viljelyn keinoin. Silloin myös ruoan merkitys kaupunkilaiselle muuttuu.

Vaurautemme ja hyvinvointimme on viimeiset vuosisadat kasvanut työnjaon lisääntyessä. Ruoantuotanto on yleensä viety tehokkaille tiloille kauas maaseudulle, ja samaan aikaan kaupunkilaiset rakastavat pihojaan ja siirtolapuutarhojaan. Parvekelaatikoiden yrttiviljelmät ovat jo trendi.

Maailman kasvavista megapoliksista löytyy kiinnostavia esimerkkejä myös kaupunkiviljelystä. Kehitysmaiden suurkaupunkien slummeissa ruoasta on usein pulaa. Ongelma on synnyttänyt kekseliäitä tapoja viljellä hyötykasveja ja kasvattaa eläimiä.

Hyviä linkkejä aiheesta:
http://www.guerrillagardening.org
http://www.capitalgrowth.org
http://www.dott07.com/go/urbanfarming
Kirjoitti: dodo

kastelu

add to del.icio.us : Stumble It! : post to facebook

Read Full Post »